Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry

DALMATIANKOIRA

(DALMATINSKI PAS)

Alkuperämaa: Kroatia

KÄYTTÖTARKOITUS: Metsästys-, seura- ja perhekoira, soveltuu koulutettavaksi monenlaisiin tarkoituksiin.

FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat

Alaryhmä 3, sukulaisrodut

Käyttökoetulosta ei vaadita.

LYHYT HISTORIAOSUUS: Dalmatiankoiran alkumuoto on tunnistettavissa 1500–1700 –luvun maalauksissa ja kirkonkirjoissa (esim. 1600-luvun alussa maalattualttaritaulu Losinjin saarella Kroatiassa tai Zaostrogissa olevassa freskossa). Niiden perusteella dalmatiankoira vaikuttaa olevan peräisin itäisen Välimeren, erityisesti Dalmatian alueelta. Varhaisimmat kuvaukset rodusta löytyvät Kroatian Djakovosta, piispa Petar Bakicin kronikasta (1719) ja Andreas Keczkemetyn kronikasta (1737). Niissä rotu mainitaan latinankielisellä nimellä "Canis Dalmaticus" ja sen kooksi kerrotaan 4–5 "spithamusta". Vuonna 1771 Thomas Pennant kuvasi rodun teoksessaan "Synopsis of Quadrupeds"; hän mainitsi sen olevan hyvin itsenäinen, kutsui sitä "dalmatialaiseksi" ja kertoi sen olevan peräisin Dalmatiasta. Vuonna 1790 julkaistu Thomas Bewickin teos kutsuu rotua nimellä "dalmatialainen- eli vaunukoira". Ensimmäisen dalmatiankoiran rotumääritelmän laati englantilainen Vero Shaw v. 1882, ja tämä rotumääritelmä virallistettiin 1890 kun Englannin Dalmatian Club perustettiin. FCI julkaisi ensimmäisen rotumääritelmän 7.4.1955 nimellä "dalmatialainen metsästyskoira".

Ryhmä: 6

FCI:n numero: 153

Hyväksytty: FCI 30.5.2011

Kennelliitto 12.9.2012

YLEISVAIKUTELMA: Keskipitkä, särmiön muotoinen pää, jossa riippuvat korvat. Runko on suorakaiteen muotoinen, voimakas, lihaksikas ja rodulle ominaisesti pilkuttunut karvapeite. Liikkeet tyylikkäät. Sukupuolileima selvä.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituuden suhde säkäkorkeuteen on 10:9. Rungon syvyys kyynärpään kohdalla on 50 % säkäkorkeudesta. Kintereen korkeus on 20–25 % säkäkorkeudesta. Pään pituus on noin 40 % säkäkorkeudesta. Kallon pituuden suhde kuonon pituuteen on 1:1.

LUONNE / KÄYTTÄYTYMINEN: Miellyttävä ja ystävällinen, ei arka eikä epävarma, ei lainkaan hermostunut eikä aggressiivinen. Eloisa, uskollinen, itsenäinen ja helposti koulutettava. Dalmatiankoira pitää vedestä ja erilaisista aktiviteeteista, ja sillä on selvä ajovietti.

PÄÄ: Sopusoinnussa rungon kanssa, ei liian leveä kallo-osaltaan. Kallon pituus niskakyhmystä otsapenkereeseen ja kuonon pituus otsapenkereestä kirsun kärkeen ovat suhteessa 1:1 tai kuono-osa on hieman lyhyempi. Kallon ja kuonon ylälinjat ovat aavistuksen erisuuntaiset. Leukalihas ja poskiluu eivät saa olla liian voimakkaasti kehittyneet. Päässä ei saa olla lainkaan poimuja.

KALLO-OSA:

Kallo: Litteä, sivuilta hieman pyöristynyt. Levein korvien välistä, selvästi erottuvat ohimot. Vähäinen otsauurre.

Otsapenger: Kohtuullisen selvä.

KUONO-OSA:

Kirsu: Suuri, laajat avoimet sieraimet. Täysin pigmentoitunut. Kirsun väri sopusoinnussa pilkkujen värin kanssa.

Kuono: Hyvin kehittynyt, vahvat leukaluut, kuononselkä on suora.

Huulet: Voimakkaat ja melko tiiviit, ei riippuvat eikä liian paksut. Suupieli ei erotu kovin voimakkaasti. Täydellinen pigmentti on toivottava.

Leuat / hampaat: Leikkaava purenta, ts. ylähampaat ovat tiiviisti alahampaiden edessä ja suorassa kulmassa leukoihin nähden. Täydellinen hampaisto (42 hammasta) on toivottava. Hampaat ovat sopusuhtaiset ja valkoiset. Iäkkäämmillä koirilla hyväksytään tasapurenta.

Silmät: Soikeat, 10–15º kulmassa eteenpäin katsovat. Silmien väri sopusoinnussa pilkkujen värin kanssa. Silmäluomet tiiviit, silmänympärykset täysin pigmentoituneet ja sopusoinnussa pilkkujen värin kanssa.

Korvat: Ohuet ja pehmeät, melko korkealle kiinnittyneet, tasakylkisen kolmion muotoiset ja kärjestään hieman pyöristyneet; päänmyötäiset, ulottuvat silmän sisänurkkaan tai otsapenkereeseen. Korvien tulee olla pilkuttuneet, ts. korvat eivät saa olla täysin mustat tai ruskeat vaan niissä on valkoisella pohjalla muun värityksen mukaisia pilkkuja.

KAULA: Voimakas ja kohtuullisen pitkä, päätä kohti kapeneva; ei lainkaan löysää kaulanahkaa.

RUNKO: Suorakaiteen muotoinen, rungon pituuden suhde säkäkorkeuteen on 10:9.

Säkä: Selvästi erottuva.

Selkä: Voimakas ja tasainen.

Lanne: Lyhyt ja lihaksikas.

Lantio: Lihaksikas ja hieman viisto (alle 30º).

Rintakehä: Syvä ja tilava mutta ei liian leveä eikä tynnyrimäinen. Rintakehän syvyyden tulee olla 45–50 % säkäkorkeudesta, kyynärpään korkeus 50 % säkäkorkeudesta. Kylkiluut ovat selvästi kaareutuneet.

Alalinja ja vatsa: Vatsalinja kohtuullisesti nouseva, mutta ei liian kuroutunut.

HÄNTÄ: Kiinnittynyt lantiolinjan jatkoksi, ulottuu suunnilleen kintereisiin tai hieman alemmaksi. Tyvestä voimakas, tasaisesti kärkeä kohti oheneva, ei paksu vaan sopusoinnussa rungon kanssa. Liikkeessä sapelinmuotoinen. Mieluiten pilkuttunut.

RAAJAT

ETURAAJAT:

Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat sopusoinnussa suorakaiteen muotoiseen rakenteeseen.

Lavat: Lapakulma on noin 115–120º.

Kyynärpäät: Tiiviisti rungon myötäiset.

Kyynärvarret: Luustoltaan sopusuhtaisen vahvat ja pyöreät, suorat ja asennoltaan pystysuorat.

Välikämmenet: Voimakkaat, vain hieman viistot ja joustavat.

Etukäpälät: Tiiviit ja pyöreät, ns. kissankäpälät ovat tyypilliset. Päkiät lujat ja joustavat. Kynnet mieluiten pigmentoituneet.

TAKARAAJAT:

Yleisvaikutelma: Sopusoinnussa rungon kanssa ja yhdensuuntaiset. Voimakkaat, hyvin kehittyneet lihakset.

Reidet: Vahvat ja lihaksikkaat.

Polvet: Vahvat ja hyvin kehittyneet, polvikulma 40º vaakatasoon nähden.

Kintereet: Voimakkaat.

Välijalat: Kintereen korkeus on noin 20–25% säkäkorkeudesta, kinnerkulma on noin 130º.

Takakäpälät: Tiiviit ja pyöreät, ns. kissankäpälät ovat tyypilliset. Päkiät lujat ja joustavat. Kynnet mieluiten pigmentoituneet.

LIIKKEET: Rytmikkäät, tyylikkäät ja sulavat. Maata voittava käynti ja ravi, pitkä etuaskel ja voimakas takaosan työntö. Edestä katsottuna raajat liikkuvat yhdensuuntaisesti.

KARVAPEITE

Karva: Kauttaaltaan lyhyttä, kiiltävää, kovaa ja tiheää.

Väri: Pohjaväri on puhtaan valkoinen, pilkut joko mustat tai maksanruskeat. Pilkkujen tulee olla selvärajaiset ja tasaisesti jakautuneet kaikkialla rungossa, eivätkä ne sekoitu valkoiseen pohjaväriin. Pilkkujen tulee mieluiten olla tasakokoisia, läpimitaltaan 2–3 cm; ruskealla muunnoksella pilkut ovat hieman pienempiä, noin 2 cm. Päässä ja raajoissa pilkkujen tulisi olla suhteessa pienempiä kuin muualla rungossa. On toivottavaa että myös häntä on pilkuttunut, pilkut ovat suhteellisesti pienempiä kuin rungossa. Pienet, eiselvärajaiset pilkut rungossa eivät ole toivottavia. Pilkut eivät saa sulautua yhteen muodostaen suuria laikkuja. Korvien pilkutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

KOKO JA PAINO:

Säkäkorkeus: Urokset 56–62 cm, nartut 54–60 cm. Ylärajan ylityksestä ei tule rangaista mikäli koira on erinomaista tyyppiä ja tasapainoinen.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin sekä sen kykyyn toimia perinteisessä käyttötarkoituksessa.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET:

· vihaisuus tai liiallinen arkuus

· selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen

· yhtenevät pään linjat

· enemmän kuin 6 välihampaan puuttuminen; M3-hampaan puuttumista ei lasketa eikä sitä lueta virheeksi

· sisään- tai uloskiertyneet silmäluomet (entropium, ektropium)

· herasilmä, keskenään eriväriset silmät

· siniset silmät, osittain siniset silmät

· puutteellinen kirsupigmentti

· kiertyvä häntä

· toisen tai molempien silmien ympärillä oleva iso värialue (monokkeli) tai suuret laikut (blaffa) muualla

· kolmivärisyys (ruskeita ja mustia pilkkuja samassa koirassa), sitruunanväriset tai oranssit pilkut, siniset pilkut tai täysin valkoinen väri vailla pilkkuja

· karkea- tai pitkäkarvaisuus

· kuurous

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.

+358 44 985 3785

Turku Finland

©2020 by Aboensis Dalmatians